Satu Simonen: Oman edun tavoittelu kiihtyy

Tuoreimmassa Suomen Kuvalehdessä (SK 13) Aalto-yliopiston kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta kumoaa kehitysapukriittisiä uskomuksia, joita muun muassa perussuomalaiset tosiasioiden vastaisesti pitävät vaaliohjelmassaan yllä toteamalla, että ”Kansojansa sortavat gebardihatut kiittävät, kun hyväuskoiset kukkahatut Suomesta lähettävät heille rahaa ja näin mahdollistavat oman kansansa sortamisen”.

Kehitysavun perille pääsyä ja tehoa, kuten raskasta byrokratiaa ja inflaatiovaikutuksia kohtaan esitettty kritiikki ei Haaparannan mukaan kumoa avun positiivisia vaikutuksia. Kehitysapu lisää tutkitusti saajamaiden hyvinvointia, lievittää köyhyyttä, lisää toimintamahdollisuuksia, talouskasvua ja investointeja.

Valtioiden antama kehitysapu on 0,2 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Rikkaiden maiden ei tule kuitenkaan turvautua ainoastaan kehitysapuun, vaan myös poistaa kehitysmaatuonnin esteitä ilman hyötymistarkoitusta kansainvälisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi.

Äänestäjien soisi huomioivan edesvastuuttoman oikeistolaisen retoriikan ja yhteisvastuun väistämisen. Emme saa itsekkäästi ajaa vain omia lyhyen aikavälin etujamme. Siivu Suomen talouskasvusta kuuluu myös kaikkein köyhymmille maille. Suomen kehitysaputavoite on nostettava seuraavalla hallituskaudella 0,7 prosenttiin bruttokansanatulotuotteesta. Hintalappu tälle kehitysyhteistyötavoitteelle on 130 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden ajan. Varat siihen kerätään asemenoista sekä pörssi- ja rahoitusmarkkinoiden verotuksella.

Satu Simonen

Jyväskylä

kansanedustajaehdokas (SKP)

Satu Simonen: Uusi suunta verouudistukselle

Verotus ei ole Suomessa oikeudenmukaista. Verotuloista enää noin seitsemän prosenttia kootaan veronmaksukyvyn mukaan valtion tuloveroilla. Siinä missä pienituloisiin raskaimmin kohdistuvia kunnallisia ja välillisiä veroja on kiristetty, on suurituloisten ja suuryhtiöiden pääomaverotusta sekä tuloverotusta kevennetty kansainvälisestikin arvioituna poikkeuksellisella tavalla porvari- ja demarihallitusten toimesta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Tehdyt ratkaisut ovat kasvattaneet tuloeroja, heikentäneet ihmisten perusturvaa ja uhkaavat nyt julkisia peruspalveluja.

Suomen kommunistinen puolue esittää uutta suuntaa verouudistukselle. Esitämme, että henkilön kaikki tulot kuten palkka, eläke- ja pääomatulot lasketaan yhteen, ja tuloja verotetaan nousevan progressiivisen asteikon mukaan. Irtisanoudumme tasaverosta, joka suosii suurituloisia. Pienten osakeyhtiöiden yhteisövero tulee laskea ja suurten korottaa 27 prosenttiin.

Myös kunnallisvero tulee muuttaa progressiiviseksi. Samalla sen perusvähennys on nostettava 13 200 euroon eli vapautettava alle 1 150 euron kuukausitulot veroista. Yhteisöverokertymästä on tuloutettava kunnille 50 prosenttia.

Arvonlisäveroa ei saa korottaa. Varallisuusvero ja työnantajien KELA-maksu tulee palauttaa heti. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle tulee määrätä yläraja ja suurituloisia suosivaa kotitalousvähennystä alentaa. Suurten perintöjen verotusta on kiristettävä. Tavanomainen asuminen pitää vapauttaa asteittain kiinteistöverosta.

Verotusta tulee kehittää ympäristöä suosivaan suuntaan. Turvetta on verotettava nykyistä ankarammin ja uraanipolttoaine pantava verolle. Veden, sähkön ja lämmön verotusta on kohdennettava kulutuksen mukaisesti minimikäyttöä suosivasti. Kannustamme energiansäästötalkoisiin. Voimayhtiöiden tulee maksaa päästökaupan ansiottomista tuotoista veroa valtiolle (Windfall). On korkea aika saattaa myös lentopolttoaine verolle.

Harmaan talouden veronkiertoa voidaan ehkäistä valvontaa tehostamalla ja kieltämällä nimetön sijoitustoiminta ja verojen siirto veroparatiiseihin. Pörssikaupalle on palautettava 0,5 prosentin varainsiirtovero. Lopuksi on otettava maailmanlaajuisesti valuutta- ja osakekaupassa käyttöön ns. rahoitusmarkkinavero.


Jyväskylässä 27.2.2011


Satu Simonen
Jyväskylä
eduskuntavaaliehdokas (komm.)


Lisätietoja Satu Simonen, p. 045 633 3245 tai satu.k.simonen@elisanet.fi.

SKP:n aloite naistenpäiväksi: Peruspalvelut pelastettava

Jo riittää leikkaaminen!

Suomen bruttokansantuote on kasvanut kymmenessä vuodessa 50 miljardia euroa. Se oli vuonna 2000 noin 130 miljardia ja nyt yli 180 miljardia euroa. Lisäys on yhtä suuri kuin valtion koko budjetti. Silti nykyiset eduskuntapuolueet valmistelevat jo vaalien jälkeen toteutettavia leikkauslistoja. Menojen leikkaaminen kohdistuu erityisesti kuntien järjestämiin vanhustenpalveluihin, terveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Se uhkaa karsia lähipalveluja niin pienissä kuin suurissa kunnissa. Palvelujen keskittyminen vaikeuttaa etenkin vanhusten, lapsiperheiden, työttömien ja muiden pienituloisten tilannetta. Eriarvoisuus palveluissa lisääntyy. Samalla palvelujen keskittyminen lisää liikennettä ja sen ympäristöhaittoja.

”Sari Sairaanhoitajaa” huijattiin

Kun kunnissa karsitaan menoja, lisätään useimmiten naisten työtaakkaa. Suurin osa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia. Lisäksi julkisten palvelujen heikentäminen lisää käy-tännössä etenkin naisten palkatonta työtä perheissä. Naisten työn arvoa poljetaan myös kun-ta-alan palkkaratkaisulla, joka merkitsee palkkatason reaalista alenemista. Kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen on pettänyt ennen edellisiä vaaleja antamansa lupaukset naisvaltaisten alojen palkkojen nostamisesta.

Sammon ryöstö

Miksi kuntien palveluista leikataan, vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan?

Erityisesti Kokoomus, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari haluavat lisää asiakkaita ja markkinoita yksityiselle bisnekselle. Ihmisten perusoikeudet halutaan alistaa yhä laajem-min kaupalliselle voitontavoittelulle. Tämä näkyy räikeästi esimerkiksi kuntien vanhainkotien lopettamisena samaan aikaan kun jopa samoihin tiloihin avataan yksityisiä palveluasuntoja, joissa ikäihmisiltä rahastetaan kaikesta. 1990-luvulla hallitukset yksityistivät suurimman osan valtionyrityksistä.

Nyt valmistellaan kansallisomaisuuden ryöstön toista vaihetta: kunnallisten palvelujen kilpai-luttamista ja yksityistämistä. Hallitukset ovat luoneet sille pohjaa supistamalla kuntien valtion-osuuksia ja muita tuloja 90-luvun alun jälkeen. Näillä päätöksillä on kuntien rahoitusta leikattu noin viidellä miljardilla eurolla. Palvelujen karsimista ja kilpailuttamista on vauhditettu myös kunta- ja palvelurakennemuutoksella. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat toteuttaneet sitä kunnissa karsimalla ja kilpailuttamalla monia palveluja. Ne aikovat jatkaa tätä linjaa vaalien jälkeen muun muassa lopettamalla jopa puolet kunnista ja keskittämällä päätösvaltaa pieneen piiriin.

SKP vaatii: Loppu leikkaamiselle ja yksityistämiselle!

Suomen kommunistinen puolue korostaa, että peruspalvelut – kuten lasten päivähoito, peruskoulu, terveysasema ja vanhustenpalvelut – ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia. Näitä oikeuksia on vahvistettava muun muassa säätämällä vanhuspalvelulaki, joka takaa kunnolliset palvelut.

Kuntiin pitää palkata lisää vakinaisia työntekijöitä ja heille pitää maksaa kunnon palkka. Tämä on välttämätöntä palvelujen parantamiseksi, naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaami-seksi ja työolojen kohentamiseksi. Kunnissa ei pidä ottaa käyttöön valtionhallinnossa jo virheelliseksi osoittautunutta tuottavuusohjelmaa, jolla vähennetään ja hiostetaan työntekijöitä.

Kuntapalvelujen kilpailuttaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen on lopetettava. Lakisääteiset palvelut on turvattava pääsääntöisesti kuntien omina lähipalveluina. Kuntien valtion-osuuksia on nostettava. Niitä on nostettava seuraavalla eduskuntakaudella vuosittain vähintään 500 miljoonalla eurolla palvelujen ja työllisyyden parantamiseksi. On kohtuutonta, että valtionosuudet ovat kuntien toimintamenoista enää alle viidennes.

Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi eli tulojen mukaan nousevaksi. Myös pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin. On väärin, että pääomatuloilla voi elää muiden siivellä maksamatta veroa kunnille. Kuntien taloutta on vahvistettava myös kehittämällä työtä ja tuloja tuovaa toimintaa. Asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia kunnissa on laajennettava. On kehitettävä suoraa demokratiaa, lähidemokratiaa, osallistuvaa budjetoimista, kansanäänestyksiä ja asukkaiden itsehallintoa. SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia.

Suomen kommunistinen puolue
Kansainvälisenä naistenpäivänä
8.3.2011

Seppo Ruotsalainen: Takuueläke takaa köyhyyden jatkumisen

Niin sanottu takuueläke tulee voimaan kuluvan vuoden maaliskuun alusta lukien – sopivasti juuri eduskuntavaalien alla. Takuueläkkeen määrä on 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Takuueläke on jatkossakin sidottu kansaneläkeindeksiin. Takuueläke on veronalaista tuloa.

Keskustaoikeistolainen hallitus on kehunut vuolaasti takuueläkettä yrittäen voimakkaan mediarummutuksen säestyksellä luoda kuvaa, että kyseessä olisi laaja-alainen kaikkia kansalaisia koskeva perusturvauudistus. Todellisuudessa takuueläke tulee kohdistumaan samoihin pieneläkkeen saajiin, jotka nykyisin saavat kansaneläkettä ja pientä työeläkettä.

Tällaisia alle takuueläkkeen maksimimäärän (685 euroa kuukaudessa) saavia henkilöitä, täysimääräisen kansaneläkkeen saajat mukaan lukien, on maassa noin 120 000. Mistään yleisestä perusturvasta ei siis takuueläkkeen kohdalla suinkaan ole kyse kun otetaan huomioon, että maassa on lähes 1.4 miljoonaa eläkkeensaajaa. On arvioitu, että noin puolet noista 1.4 miljoonasta eläkeläisestä on jo jäänyt EU:n keskimääräisen köyhyysrajan (900 euroa/kuukaudessa) alapuolelle.

Takuueläkkeen ulkopuolelle tulevat jäämään kokonaan mm. ne 560 000 kansalaista, jotka saavat samanaikaisesti sekä kansaneläkettä että työeläkettä ja joiden kuukausieläke on 685 euroa korkeampi, mutta nousevien elinkustannusten oloissa edelleen riittämätön.

Takuueläkkeen lupaama taso olisi sitä paitsi voitu toteuttaa täysimääräisen kansaneläkkeen (vuonna 2010 yksin asuvalla henkilöllä 584 e/kk) normaalilla taso- ja indeksikorotuksella ilman takuueläkkeen edellyttämää ylimääräistä hakumenettelyä ja ilman takuueläkkeen mukanaan tuomia uusia byrokraattisia menettelytapoja, jotka itse asiassa voivat johtaa pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman heikentymiseen jatkossa.

Takuueläke näyttäytyykin yhä enemmän nykyisten hallituspuolueiden vaalitäkynä ja jopa nykyisen kansaneläkejärjestelmän heikentämispyrkimyksenä. Taustalla oleva kiusallinen kysymys nimittäin kuuluu: miksi olemassa olevan järjestelmän sisälle rakennetaan uusi ylimääräinen järjestelmä, joka ei edes lähtötasossaan paranna juurikaan pienituloisimpien kansalaisten asemaa?

SKP vaatii, että suomalainen perusturvajärjestelmä uudistetaan siten, että se takaa nykyrahassa vähintään 900 euron perusturvan kuukaudessa verottomana kaikille, jotka eivät muuten voi tuontasoista sosiaaliturvaa saada vanhuuden, työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Tämä tarkoittaa, että myös täysimääräinen kansaneläke korotetaan edellä mainitulle euromääräiselle tasolle.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija

Poliittinen johto vaihtoon

Satu kiinnitti huomiota oikeaan asiaan ja tarttunut epäkohtaan omalla tavallaan.
Demokratia on toiminut hitaasti, mutta vika ei järjestelmässä, vaan vika on poliittisen johdon huipulla. Oma strategiani on, että vaihdetaan poliittinen huippujohto sellaiseen, joka oikeasti tarttuu tähän ongelmaan. Kun en ole valitettavasti tähän mennessä tavannut muita, jotka ottaisivat vastuun, joudun kysymään, olenko itse valmis sitä kantamaan. Jos maailman tulevaisuus on minun harteillani, olen valmis tekemään parhaani ja pyrkimään itse huipulle muuttaakseni maailman. Nykyjärjestelmässä voin pyrkiä pienen valtion päämieheksi eli tartun siihen tilaisuuteen ja koitan kerätä vaadittuja kannattajia presidenttiehdokkuuteen.
Minulta on kysytty, millä keinoilla aion solidaarisen maailman toteuttaa, mutta mielestäni liika besserwisserismi on ongelma. Meille länsimaisille ihmisille on toitotettu, että me "fiksut" voisimme levittää omaa "viisauttamme" muullekin maailmalle, ja länsimaista elämäntapaa on levitetty muualle maailmaan, mutta samalla on levitetty myös elämäntapamme virheet ja meidän ei pitäisikään sanella muille, kuinka toimitaan, vaan meidän pitäisi kuunnella myös muiden keinot ja valita yhdessä sopivat keinot. Se, mitä puuttuu, on nimenomaan poliittinen tahto näiden jo valmiiden ideoiden toteuttamiseksi.
Minä haluan sanella vain päämäärän: solidaarinen maailma, jossa kaikilla 7 miljardilla ihmisellä on inhimillisen elämän edellytykset. Keinoista pitääkin keskustella ja ottaa huomioon kaikkien ideat. Diktatuuri ei toimi, vaikka päämäärä olisi oikea.

Uudella perustuslailla voi olla laajoja vaikutuksia

Suomen uusi perustuslaki, jonka mukaan tasavallan presidentti pääsisi EU:n huippukokouksiin enää erityistapauksissa valtioneuvoston erillisellä päätöksellä, voi olla moraalinen katastrofi Euroopan Unionille. Haluan rakentaa solidaarista maailmaa, mutta uusi perustuslaki estää minua rakentamasta sitä Euroopan Unionin kautta, jos minut valitaan seuraavaksi tasavallan presidentiksi. Kun sitten toteuttaisin tätä päämäärää ihan toisilla tahoilla sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät kuulu Euroopan Unioniin, Euroopan Unioni saisi kyseenalaista kunniaa tahona, jonka mahdollisuuteen muuttua edes minä en usko. Voisin pitää erityisen tiukasti kiinni perustuslain määräämästä työnjaosta ja kehottaa unionin toimijoita ja jopa toisia unionimaita ottamaan yhteyttä pääministeriin ja muuhun hallitukseen. Koska maailman muista valtioista vain 26 kuuluu Euroopan Unioniin, minulla kyllä riittäisi kontakteja toteuttaa tätä päämäärää myös ilman Euroopan Unionia.
Sitä paitsi kansan vallan kannalta on kyseenalaista heikentää kansan valitseman presidentin valtaa ja vahvistaa pääministeriä, jonka valintaan kansa voi vaikuttaa vain välillisesti. Nykyinen perustuslaki ehti olla voimassa kahdella alkaneella eduskuntakaudella ja molemmilla kausilla pääministeri vaihdettiin kesken kauden sellaiseen, jota ei vielä vaaleissa mainittu mahdollisina pääministerinä.

KENKÄÄ RAHAELIITILLE!

eli kommunistien vaaliteemoista Vähäjärven jälkeen!

Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea kokoontui Vähäjärvellä 22. - 23. 1. pohtimaan vaaliteemoja ja kamppailua. Kommunistien teemat ovat vuodesta toiseen pysyneet saman sisältöisinä. Olemme olleet kiinnostuneita kansainvälisestä solidaarisuudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, rauhantyöstä ja ympäristön turvaamisesta sekä luonnon monimuotoisuudesta.

Innostuneessa hengessä vaalien tematiikka tiivistettiin seitsemään tärkeimpään teemaan ja niihin liittyvään 45 vastaukseen.

Kärkiteemoiksi koottiin:

1) Keinottelijat maksakoot itse kriisinsä!
Ihmiset ympäri Eurooppaa ovat nousseet vastustamaan hallitusten ja Euroopan unionin johtajien pyrkimyksiä laittaa pankkiherrojen aiheuttaman kriisin laskut pieni- ja keskituloisten maksettaviksi. Me olemme osa tätä eurooppalaista ja kansainvälistä liikettä ihmisten vapauttamiseksi riistosta ja pääoman vallasta.

Mitä on tehtävä:
- On laitettava pankkiherrat ja pörssipelurit maksamaan itse aiheuttamansa kriisin laskut!
- On kiristettävä pääomatulojen, suurituloisten ja suuryhtiöiden verotusta
- On pantava verolle pörssikauppa ja rahoitusmarkkinat
- Pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien välillisten ja kunnallisten verojen sijasta on lisättävä verotuksen progressiivisuutta

2) Suomessa on rahaa - LOPPU LEIKKAAMISELLE!
Suomen bruttokansantuote on lähes puolet suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Valtapuolueet ajavat kuitenkin julkisten palveluiden, työllisyyden, eläkkeiden ja muun perusturvan heikentämistä. Elinkeinoelämän keskusliitto ja oikeisto haluavat tehdä julkisista palveluista kaupallista bisnestä!

Mitä on tehtävä:
- Peruspalvelut ovat jokaiselle kuuluva perusoikeus, niiden yksityistäminen on lopetettava!
- On säädettävä vanhuspalvelulaki, joka takaa oikeuden kunnolliseen hoivaan ja hoitoon!
- Kuntien valtionosuuksia on nostettava ja pääomatulot laitettava kunnallisverolle!
- Julkisen terveydenhuollon rahoitusta ja henkilökuntaa on lisättävä hoitoon pääsyn turvaamiseksi!
- Terveys- ja sosiaalipalveluihin maksukatto!
- Terveyskeskusmaksut poistettava!
- Peruskoulua kehitettävä yhtenäisenä ja tasa-arvoisena.
- Ammatillisen ja yliopistokoulutuksen tulee olla maksutonta.
- Lasten päivähoidon ryhmäkokoja pienennettävä.
- Tietoverkot, taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille!

3) Tulonjako oikeudenmukaiseksi, perusturva kaikille!
Sadat tuhannet ovat Suomessa vailla työtä. Uudet työsuhteet ovat yhä useammin vain pätkätöitä. Työnantajat murentavat työntekijöiden sopimusturvaa, voimistavat hiostusta ja käyttävät hyväksi halpatyövoimaa. Tuloerot kasvavat. Noin 900 000 suomalaista sinnittelee EU:n köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt.

Mitä on tehtävä:
- Perusturva nostettava 900 euroon kuukaudessa!
- Perusturva sidottava indeksiin.
- Minimipalkaksi säädettävä 1500 euroa kuukaudessa.
- Eläkkeitä ei saa leikata, eikä eläkeikää saa nostaa!
- Työeläkkeiden taitettu indeksi korjattava!
- Verotettavan tulon alaraja nostettava 1100 euroon kuukaudessa!

4) Vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle
EU:n Lissabonin sopimus ja uusliberalistinen politiikka alistavat ihmiset ja luonnon markkinoiden voitontavoittelulle. Pääomaliikkeiden vapaus on johtanut kriisistä toiseen. EU-johtajien vastauksena euron kriisiin ajama julkisten menojen leikkaaminen ja valtioiden budjettien alistaminen EU-komission valvontaan vain pahentavat kriisejä.

Mitä on tehtävä:
- Suomi on vapautettava finanssipääoman vallasta ja EU-komennosta.
- Jatkuvan kilpailun ja sosiaalisen polkumyynnin sijaan rakennettava yhteistyöhön ja solidaarisuuteen perustuva toisenlainen Eurooppa!
- EU:n perussopimuksista järjestettävä uusi kansanäänestys.
- Suomen yhteistyötä Venäjän kanssa kehitettävä itsenäisesti.
- Suhteet kehitysmaihin järjestettävä oikeudenmukaisesti, niiden tarpeita, ihmisoikeuksia ja oikeutta omiin luonnonvaroihinsa kunnioittaen.

5) Ilmastotekoja NYT!
Ilmastopäästöjen vähentämisestä on puhuttu paljon, mutta asiassa on tehty vähän. Suomen hallitus on ollut EU:ssa jarrumiesten joukossa, kun pitäisi edetä sanoista tekoihin. Vaikka vihreät on hallituksessa, panostetaan energiapolitiikassa ensisijaisesti ydinvoimaan, heikennetään joukkoliikennettä ja karsitaan ympäristönsuojelun resursseja.

Mitä on tehtävä:
- Suomeen ilmastolaki, jolla vähennetään päästöjä 40% vuoteen 2020 mennessä
- Suunta kohti hiilineutraalia energiataloutta
- Ei ydinvoimalle - kyllä energian säästölle ja uusiutuvalle energialle.
- Joukkoliikenne kuntoon ja sen lippujen hinnat alas!
- On suojeltava luonnon monimuotoisuutta.
- Keski-Suomessa energiaomavaraisuus NYT!

6) Joukot pois Afganistanista - EI NATOLLE!
Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet olivat mukana lähettämässä suomalaisjoukkoja Afganistanin sotaan, joka ei ole tuonut rauhaa vaan yhä suurempaa tuhoa. Suomea on sidottu Natoon miljardien asehankinnoilla ja EU:n sotilaallisen toiminnan kautta.

Mitä on tehtävä:
- Rauhaa ja turvallisuutta ei rakenneta aseilla, vaan yhteistyöllä!
- Suomalaisjoukot vedettävä pois Afganistanista!
- Suomi irrotettava Nato-kumppanuudesta!
- Palataan rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle!

7) Rahan vallasta kansan valtaan
Poliittisia päätöksiä on tehty pienessä piirissä, kansalaisia kuulematta ja vaihtoehdot sivuuttaen. Liikemiehet ja suurfirmat ovat ostaneet vaalirahoituksella itselleen mieluisat päätöksentekijät.

Mitä on tehtävä:
- Työtätekevien ja vähävaraisten ihmisten ääni kuuluviin päätöksenteossa!
- Osallistuvaa demokratiaa kehitettävä!
- Lisää lähidemokratiaa, seutuvaltuustoja, kansanäänestyksiä ja kansalaisaloitteita!
- Demokratia ulotettava myös talouden alalle siirtämällä pankit ja rahoituslaitokset yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen ohjaukseen.
- Ketään ei saa syrjiä kansalaisuuden, kielen, vakaumuksen tai muulla perusteella!

Äänestä eduskuntaan rehellinen vasemmistolainen vaihtoehto - Suomen kommunistinen puolue!

Siat pois säkistä - puhtaat jauhot tilalle!