Riitta Tynjä: JYVÄSKYLÄN PALVELUSETELIPÄÄTÖS PERUSTUI VIRHEELLISIIN LASKELMIIN

Jyväskylässä on tänä vuonna päätetty lisätä palveluseteleiden käyttöä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenä perusteluna on esitetty kaupungin työntekijän kalliimpaa tuntikustannusta yksityiseen palveluntuottajaan verrattuna. Kaupungin työntekijät, kuntalaiset ja useat päättäjät ovat kyseenalaistaneet kotihoidon laskelmat ja vaatineet niiden julkista avaamista. Tämän johdosta esitin asiaa koskevan valtuustokysymyksen, johon 11.4. vastasi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen.

Vastauksessaan Utriainen totesi, että palvelusetelien kohdalla ”on haluttu vaihtoehtoisia tuotantomuotoja, ei niinkään keskitytty hintaan”. Hänen mukaansa kunnallisen puolen ja yksityisen palvelun vertailukelpoisuus on vaikeaa, koska ”ei voida tarkkaan tietää, miten yksityinen puoli voi tuottaa palvelun halvemmin”. Kuitenkin päätöksenteossa ratkaisevana kriteerinä on ollut juuri palvelujen hinta.  Utriainen arveli, että kuntapuolella on enemmän sairauspoissaoloja, asiakasasioiden kirjaamista ja logistisia kustannuksia. Hän arveli myös työntekijöiden ikärakenteen poikkeavan toisistaan yksityisen puolen eduksi. Kustannuksista noin 90 prosenttia on henkilöstömenoja.

Utriaisen esittelemistä laskelmista kävi ilmi olennaisin seikka, jolla oman työntekijän tuntikustannus on saatu korkeaksi – viimeisimpien laskelmien mukaan se on jopa 63.78 euroa. Kustannuksia ei ole jaettu kokonaistyöajalla kuten olisi tietenkin pitänyt tehdä. Utriaisen laskelmissa käytetään työaikana vain sitä aikaa, jonka työntekijä konkreettisesti on asiakkaan kotona. Mutta kun työntekijän pitää esimerkiksi raportoida ja tietysti kulkea asiakkaan luota toisen luo, näitä ei tässä mallissa lasketa työajaksi lainkaan. Kokonaistyöajasta vähennetään myös ansaitut lomat ja puhutaan ns. teoreettisesta vuosityöajasta, josta sitten vain noin puoleen kohdistetaan kaikki kustannukset. Tämä on ennenkuulumatonta ja selkeän tarkoitushakuista.

Kun kokonaiskustannukset jaetaan koko työajalla, kuten kuuluisi, tuntikustannukseksi saadaan hieman yli 20 euroa. Tällä summalla kaupungin oman työntekijän työpanos on selkeästi taloudellisesti edullisempi kuin yksityisen. Tehty päätös palveluseteleistä perustuu virheellisiin kustannuslaskelmiin.

Eri yhteyksissä poliitikot ovat todenneet virkamiesten tekevän laskelmia virkavastuulla, joihin päättäjien on voitava luottaa. Kuka tässä kantaa vastuun?

Riitta Tynjä

kaupunginvaltuutettu, komm.

Riitta Tynjä: LOPPU LEIKKAAMISELLE JA YKSITYISTÄMISELLE

"Miksi kuntien palveluista leikataan, vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan?" kysyi kaupunginvaltuutettu, kansanedustajaehdokas Riitta Tynjä osallistuessaan SKP:n leikkimieliseen kengänheittokisaan sunnuntaina Jyväskylässä.

Erityisesti Kokoomus, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari haluavat lisää asiakkaita ja markkinoita yksityiselle bisnekselle. Ihmisten perusoikeudet halutaan alistaa yhä laajemmin kaupalliselle voitontavoittelulle. Tämä näkyy mm. siinä, että porvarihallitus on määrätietoisesti pyrkinyt laajentamaan palvelusetelijärjestelmää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

1990-luvulla hallitukset yksityistivät suurimman osan valtion yrityksistä. Nyt valmistellaan kansallisomaisuuden ryöstön toista vaihetta; kunnallisten palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä. Sille on luotu pohjaa supistamalla valtionosuuksia ja muita tuloja niin, että tämän seurauksena kuntien rahoitusta on leikattu noin viidellä miljardilla eurolla.

"Peruspalvelut ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia ja niitä on vahvistettava. Lakisääteiset palvelut on turvattava pääsääntöisesti kuntien omina lähipalveluina. Kuntapalvelujen kilpailuttaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen on lopetetttava. Jo riittää leikkaaminen - peruspalvelut on pelastettava." vaati Riitta Tynjä, joka sosiaalityöntekijän arkityössä törmää porvarihallituksen kovan politiikan seurauksiin päivittäin. Hänen mielestään on korkea aika antaa kenkää rahaeliitille.

Satu Simonen: Uusi suunta verouudistukselle

Verotus ei ole Suomessa oikeudenmukaista. Verotuloista enää noin seitsemän prosenttia kootaan veronmaksukyvyn mukaan valtion tuloveroilla. Siinä missä pienituloisiin raskaimmin kohdistuvia kunnallisia ja välillisiä veroja on kiristetty, on suurituloisten ja suuryhtiöiden pääomaverotusta sekä tuloverotusta kevennetty kansainvälisestikin arvioituna poikkeuksellisella tavalla porvari- ja demarihallitusten toimesta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Tehdyt ratkaisut ovat kasvattaneet tuloeroja, heikentäneet ihmisten perusturvaa ja uhkaavat nyt julkisia peruspalveluja.

Suomen kommunistinen puolue esittää uutta suuntaa verouudistukselle. Esitämme, että henkilön kaikki tulot kuten palkka, eläke- ja pääomatulot lasketaan yhteen, ja tuloja verotetaan nousevan progressiivisen asteikon mukaan. Irtisanoudumme tasaverosta, joka suosii suurituloisia. Pienten osakeyhtiöiden yhteisövero tulee laskea ja suurten korottaa 27 prosenttiin.

Myös kunnallisvero tulee muuttaa progressiiviseksi. Samalla sen perusvähennys on nostettava 13 200 euroon eli vapautettava alle 1 150 euron kuukausitulot veroista. Yhteisöverokertymästä on tuloutettava kunnille 50 prosenttia.

Arvonlisäveroa ei saa korottaa. Varallisuusvero ja työnantajien KELA-maksu tulee palauttaa heti. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle tulee määrätä yläraja ja suurituloisia suosivaa kotitalousvähennystä alentaa. Suurten perintöjen verotusta on kiristettävä. Tavanomainen asuminen pitää vapauttaa asteittain kiinteistöverosta.

Verotusta tulee kehittää ympäristöä suosivaan suuntaan. Turvetta on verotettava nykyistä ankarammin ja uraanipolttoaine pantava verolle. Veden, sähkön ja lämmön verotusta on kohdennettava kulutuksen mukaisesti minimikäyttöä suosivasti. Kannustamme energiansäästötalkoisiin. Voimayhtiöiden tulee maksaa päästökaupan ansiottomista tuotoista veroa valtiolle (Windfall). On korkea aika saattaa myös lentopolttoaine verolle.

Harmaan talouden veronkiertoa voidaan ehkäistä valvontaa tehostamalla ja kieltämällä nimetön sijoitustoiminta ja verojen siirto veroparatiiseihin. Pörssikaupalle on palautettava 0,5 prosentin varainsiirtovero. Lopuksi on otettava maailmanlaajuisesti valuutta- ja osakekaupassa käyttöön ns. rahoitusmarkkinavero.


Jyväskylässä 27.2.2011


Satu Simonen
Jyväskylä
eduskuntavaaliehdokas (komm.)


Lisätietoja Satu Simonen, p. 045 633 3245 tai satu.k.simonen@elisanet.fi.

SKP:n aloite naistenpäiväksi: Peruspalvelut pelastettava

Jo riittää leikkaaminen!

Suomen bruttokansantuote on kasvanut kymmenessä vuodessa 50 miljardia euroa. Se oli vuonna 2000 noin 130 miljardia ja nyt yli 180 miljardia euroa. Lisäys on yhtä suuri kuin valtion koko budjetti. Silti nykyiset eduskuntapuolueet valmistelevat jo vaalien jälkeen toteutettavia leikkauslistoja. Menojen leikkaaminen kohdistuu erityisesti kuntien järjestämiin vanhustenpalveluihin, terveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Se uhkaa karsia lähipalveluja niin pienissä kuin suurissa kunnissa. Palvelujen keskittyminen vaikeuttaa etenkin vanhusten, lapsiperheiden, työttömien ja muiden pienituloisten tilannetta. Eriarvoisuus palveluissa lisääntyy. Samalla palvelujen keskittyminen lisää liikennettä ja sen ympäristöhaittoja.

”Sari Sairaanhoitajaa” huijattiin

Kun kunnissa karsitaan menoja, lisätään useimmiten naisten työtaakkaa. Suurin osa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia. Lisäksi julkisten palvelujen heikentäminen lisää käy-tännössä etenkin naisten palkatonta työtä perheissä. Naisten työn arvoa poljetaan myös kun-ta-alan palkkaratkaisulla, joka merkitsee palkkatason reaalista alenemista. Kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen on pettänyt ennen edellisiä vaaleja antamansa lupaukset naisvaltaisten alojen palkkojen nostamisesta.

Sammon ryöstö

Miksi kuntien palveluista leikataan, vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan?

Erityisesti Kokoomus, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari haluavat lisää asiakkaita ja markkinoita yksityiselle bisnekselle. Ihmisten perusoikeudet halutaan alistaa yhä laajem-min kaupalliselle voitontavoittelulle. Tämä näkyy räikeästi esimerkiksi kuntien vanhainkotien lopettamisena samaan aikaan kun jopa samoihin tiloihin avataan yksityisiä palveluasuntoja, joissa ikäihmisiltä rahastetaan kaikesta. 1990-luvulla hallitukset yksityistivät suurimman osan valtionyrityksistä.

Nyt valmistellaan kansallisomaisuuden ryöstön toista vaihetta: kunnallisten palvelujen kilpai-luttamista ja yksityistämistä. Hallitukset ovat luoneet sille pohjaa supistamalla kuntien valtion-osuuksia ja muita tuloja 90-luvun alun jälkeen. Näillä päätöksillä on kuntien rahoitusta leikattu noin viidellä miljardilla eurolla. Palvelujen karsimista ja kilpailuttamista on vauhditettu myös kunta- ja palvelurakennemuutoksella. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat toteuttaneet sitä kunnissa karsimalla ja kilpailuttamalla monia palveluja. Ne aikovat jatkaa tätä linjaa vaalien jälkeen muun muassa lopettamalla jopa puolet kunnista ja keskittämällä päätösvaltaa pieneen piiriin.

SKP vaatii: Loppu leikkaamiselle ja yksityistämiselle!

Suomen kommunistinen puolue korostaa, että peruspalvelut – kuten lasten päivähoito, peruskoulu, terveysasema ja vanhustenpalvelut – ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia. Näitä oikeuksia on vahvistettava muun muassa säätämällä vanhuspalvelulaki, joka takaa kunnolliset palvelut.

Kuntiin pitää palkata lisää vakinaisia työntekijöitä ja heille pitää maksaa kunnon palkka. Tämä on välttämätöntä palvelujen parantamiseksi, naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaami-seksi ja työolojen kohentamiseksi. Kunnissa ei pidä ottaa käyttöön valtionhallinnossa jo virheelliseksi osoittautunutta tuottavuusohjelmaa, jolla vähennetään ja hiostetaan työntekijöitä.

Kuntapalvelujen kilpailuttaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen on lopetettava. Lakisääteiset palvelut on turvattava pääsääntöisesti kuntien omina lähipalveluina. Kuntien valtion-osuuksia on nostettava. Niitä on nostettava seuraavalla eduskuntakaudella vuosittain vähintään 500 miljoonalla eurolla palvelujen ja työllisyyden parantamiseksi. On kohtuutonta, että valtionosuudet ovat kuntien toimintamenoista enää alle viidennes.

Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi eli tulojen mukaan nousevaksi. Myös pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin. On väärin, että pääomatuloilla voi elää muiden siivellä maksamatta veroa kunnille. Kuntien taloutta on vahvistettava myös kehittämällä työtä ja tuloja tuovaa toimintaa. Asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia kunnissa on laajennettava. On kehitettävä suoraa demokratiaa, lähidemokratiaa, osallistuvaa budjetoimista, kansanäänestyksiä ja asukkaiden itsehallintoa. SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia.

Suomen kommunistinen puolue
Kansainvälisenä naistenpäivänä
8.3.2011