Paljonko epäluottamus maksaa, Päivi Räsänen?

"Kristillisdemokraatit ehdottaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista säästösyistä. Puolueen puheenjohtajan Päivi Räsäsen mielestä kaikille automaattisesti kuuluva päivähoito-oikeus voitaisiin muuttaa puolipäiväiseksi." Lähde. 

Hyvä Päivi Räsänen,

En tiedä miksi teistä on kohtuullista aloittaa säästäminen nimenomaan lapsista ja lapsiperheistä. Maassa, jolla on varaa syytää miljoonia niin asevarusteluun kuin ulkomailla käytäviin sotiin, on vastenmielistä etsiä säästökohteita ensimmäisenä niistä kaikista turvattomimmista - lapsista. Vetoan sinuun näin äitien kesken - älä rankaise heikoimmassa asemassa olevia, älä lapsia ja muita äitejä siitä, että he tekevät usein tiukkoja ja vaikeita ratkaisuja.

Rajatessasi päivähoito-oikeuden kotona olevilta vanhemmilta, rajoitat vaikkapa vasta synnyttäneiden äitien vanhempien lasten hoitoonpääsyä. Tämä on mielestäni vastuutonta. Maassamme raskauden jälkeinen masennus on epidemia, jolla on tasaisesti julmia seurauksia. Uupuneiden äitien taakkaa vanhempien lasten hoitoon saaminen helpottaa merkittävästi.

Työttömien vanhempien lapset päivähoidossa pitävät vanhemmat ansiosidonnaisen päivärahan piirissä. Mikäli lapset olisivat kotona, saisivat vanhemmat kotihoidontukea. Tämä tarkoittaisi pienituloisimpien perheiden ansioiden putoamista entisestään. Kaikista heikoimmassa asemassa olevat laskenevat myös, että hoidossa lapsi saa ihan varmasti sen lämpimän ruoan - jotakin, mihin kaikissa kodeissa ei ole tälläkään hetkellä varaa. 

Ylikuormitettu päivähoitoala tarvitsee kipeästi lisää rahaa työntekijöiden palkkaamiseen ryhmäkokojen pienentämiseksi ja sekä lasten, että työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Arvelet, että osan säästyneistä rahoista voisi "ohjata erityistä tukea tarvitsevien perheiden palveluihin ja lastensuojeluun." Kai ymmärrät, että ehdottamasi säästötoimenpiteet aiheuttavat lastensuojelun tarpeen merkittävää kasvua sekä perheiden tukitoimien lisääntymistä. Väitän, että uudet ja kohonneet kustannukset näissä ohittavat monin kerroin ehdotuksesi tuomat säästöt. Toivottavasti on liian itsestään selvää mainittavaksi, että ennaltaehkäisyn laiminlyönti aiheuttaa myös mittaamatonta täysin turhaa inhimillistä kärsimystä.

Ehdotan, että annamme lapsiperheiden itse arvioida oma tilanteensa ja tehdä päätökset lasten hoitomuodoista. Epäluottamus pienten lasten vanhempia kohtaan osoittautuu muuten kohtuuttoman kalliiksi - yhtä hyvin yhteiskunnalle, kuin lapsille. Tuetaan lapsia ja lapsiperheitä kyllä, mutta ei tehdä sitä ottamalla oikeuksia ja vaihtoehtoja pois. 

Riitta Tynjä: JYVÄSKYLÄN PALVELUSETELIPÄÄTÖS PERUSTUI VIRHEELLISIIN LASKELMIIN

Jyväskylässä on tänä vuonna päätetty lisätä palveluseteleiden käyttöä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenä perusteluna on esitetty kaupungin työntekijän kalliimpaa tuntikustannusta yksityiseen palveluntuottajaan verrattuna. Kaupungin työntekijät, kuntalaiset ja useat päättäjät ovat kyseenalaistaneet kotihoidon laskelmat ja vaatineet niiden julkista avaamista. Tämän johdosta esitin asiaa koskevan valtuustokysymyksen, johon 11.4. vastasi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen.

Vastauksessaan Utriainen totesi, että palvelusetelien kohdalla ”on haluttu vaihtoehtoisia tuotantomuotoja, ei niinkään keskitytty hintaan”. Hänen mukaansa kunnallisen puolen ja yksityisen palvelun vertailukelpoisuus on vaikeaa, koska ”ei voida tarkkaan tietää, miten yksityinen puoli voi tuottaa palvelun halvemmin”. Kuitenkin päätöksenteossa ratkaisevana kriteerinä on ollut juuri palvelujen hinta.  Utriainen arveli, että kuntapuolella on enemmän sairauspoissaoloja, asiakasasioiden kirjaamista ja logistisia kustannuksia. Hän arveli myös työntekijöiden ikärakenteen poikkeavan toisistaan yksityisen puolen eduksi. Kustannuksista noin 90 prosenttia on henkilöstömenoja.

Utriaisen esittelemistä laskelmista kävi ilmi olennaisin seikka, jolla oman työntekijän tuntikustannus on saatu korkeaksi – viimeisimpien laskelmien mukaan se on jopa 63.78 euroa. Kustannuksia ei ole jaettu kokonaistyöajalla kuten olisi tietenkin pitänyt tehdä. Utriaisen laskelmissa käytetään työaikana vain sitä aikaa, jonka työntekijä konkreettisesti on asiakkaan kotona. Mutta kun työntekijän pitää esimerkiksi raportoida ja tietysti kulkea asiakkaan luota toisen luo, näitä ei tässä mallissa lasketa työajaksi lainkaan. Kokonaistyöajasta vähennetään myös ansaitut lomat ja puhutaan ns. teoreettisesta vuosityöajasta, josta sitten vain noin puoleen kohdistetaan kaikki kustannukset. Tämä on ennenkuulumatonta ja selkeän tarkoitushakuista.

Kun kokonaiskustannukset jaetaan koko työajalla, kuten kuuluisi, tuntikustannukseksi saadaan hieman yli 20 euroa. Tällä summalla kaupungin oman työntekijän työpanos on selkeästi taloudellisesti edullisempi kuin yksityisen. Tehty päätös palveluseteleistä perustuu virheellisiin kustannuslaskelmiin.

Eri yhteyksissä poliitikot ovat todenneet virkamiesten tekevän laskelmia virkavastuulla, joihin päättäjien on voitava luottaa. Kuka tässä kantaa vastuun?

Riitta Tynjä

kaupunginvaltuutettu, komm.

SKP:n aloite naistenpäiväksi: Peruspalvelut pelastettava

Jo riittää leikkaaminen!

Suomen bruttokansantuote on kasvanut kymmenessä vuodessa 50 miljardia euroa. Se oli vuonna 2000 noin 130 miljardia ja nyt yli 180 miljardia euroa. Lisäys on yhtä suuri kuin valtion koko budjetti. Silti nykyiset eduskuntapuolueet valmistelevat jo vaalien jälkeen toteutettavia leikkauslistoja. Menojen leikkaaminen kohdistuu erityisesti kuntien järjestämiin vanhustenpalveluihin, terveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Se uhkaa karsia lähipalveluja niin pienissä kuin suurissa kunnissa. Palvelujen keskittyminen vaikeuttaa etenkin vanhusten, lapsiperheiden, työttömien ja muiden pienituloisten tilannetta. Eriarvoisuus palveluissa lisääntyy. Samalla palvelujen keskittyminen lisää liikennettä ja sen ympäristöhaittoja.

”Sari Sairaanhoitajaa” huijattiin

Kun kunnissa karsitaan menoja, lisätään useimmiten naisten työtaakkaa. Suurin osa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia. Lisäksi julkisten palvelujen heikentäminen lisää käy-tännössä etenkin naisten palkatonta työtä perheissä. Naisten työn arvoa poljetaan myös kun-ta-alan palkkaratkaisulla, joka merkitsee palkkatason reaalista alenemista. Kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen on pettänyt ennen edellisiä vaaleja antamansa lupaukset naisvaltaisten alojen palkkojen nostamisesta.

Sammon ryöstö

Miksi kuntien palveluista leikataan, vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan?

Erityisesti Kokoomus, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari haluavat lisää asiakkaita ja markkinoita yksityiselle bisnekselle. Ihmisten perusoikeudet halutaan alistaa yhä laajem-min kaupalliselle voitontavoittelulle. Tämä näkyy räikeästi esimerkiksi kuntien vanhainkotien lopettamisena samaan aikaan kun jopa samoihin tiloihin avataan yksityisiä palveluasuntoja, joissa ikäihmisiltä rahastetaan kaikesta. 1990-luvulla hallitukset yksityistivät suurimman osan valtionyrityksistä.

Nyt valmistellaan kansallisomaisuuden ryöstön toista vaihetta: kunnallisten palvelujen kilpai-luttamista ja yksityistämistä. Hallitukset ovat luoneet sille pohjaa supistamalla kuntien valtion-osuuksia ja muita tuloja 90-luvun alun jälkeen. Näillä päätöksillä on kuntien rahoitusta leikattu noin viidellä miljardilla eurolla. Palvelujen karsimista ja kilpailuttamista on vauhditettu myös kunta- ja palvelurakennemuutoksella. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat toteuttaneet sitä kunnissa karsimalla ja kilpailuttamalla monia palveluja. Ne aikovat jatkaa tätä linjaa vaalien jälkeen muun muassa lopettamalla jopa puolet kunnista ja keskittämällä päätösvaltaa pieneen piiriin.

SKP vaatii: Loppu leikkaamiselle ja yksityistämiselle!

Suomen kommunistinen puolue korostaa, että peruspalvelut – kuten lasten päivähoito, peruskoulu, terveysasema ja vanhustenpalvelut – ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia. Näitä oikeuksia on vahvistettava muun muassa säätämällä vanhuspalvelulaki, joka takaa kunnolliset palvelut.

Kuntiin pitää palkata lisää vakinaisia työntekijöitä ja heille pitää maksaa kunnon palkka. Tämä on välttämätöntä palvelujen parantamiseksi, naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaami-seksi ja työolojen kohentamiseksi. Kunnissa ei pidä ottaa käyttöön valtionhallinnossa jo virheelliseksi osoittautunutta tuottavuusohjelmaa, jolla vähennetään ja hiostetaan työntekijöitä.

Kuntapalvelujen kilpailuttaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen on lopetettava. Lakisääteiset palvelut on turvattava pääsääntöisesti kuntien omina lähipalveluina. Kuntien valtion-osuuksia on nostettava. Niitä on nostettava seuraavalla eduskuntakaudella vuosittain vähintään 500 miljoonalla eurolla palvelujen ja työllisyyden parantamiseksi. On kohtuutonta, että valtionosuudet ovat kuntien toimintamenoista enää alle viidennes.

Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi eli tulojen mukaan nousevaksi. Myös pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin. On väärin, että pääomatuloilla voi elää muiden siivellä maksamatta veroa kunnille. Kuntien taloutta on vahvistettava myös kehittämällä työtä ja tuloja tuovaa toimintaa. Asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia kunnissa on laajennettava. On kehitettävä suoraa demokratiaa, lähidemokratiaa, osallistuvaa budjetoimista, kansanäänestyksiä ja asukkaiden itsehallintoa. SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia.

Suomen kommunistinen puolue
Kansainvälisenä naistenpäivänä
8.3.2011