Tämä on suteettisavolaesen naesimmeisen valamistama, kursaelemata maostettu riistopitsa, jonka tekemisessä ei ou siästetty aekoo eekä vaevoo. Ja jossa raha ja valta on pantu haesemaan ihtijään vastaan.
Es`valamistelut, joesta on leikki kaakana:
Ottaa piähän kun vasaralla hakattas ja silimissä näkkyy pelekkee punasta sirpinteräkuvijjoo (mikä lienöön resettin tekijällä pysyväesvaeva vuan ei piisoo vajjookuntosuustiaknoossii).
Nyt on mitta täännä ja yl`kii, kun immeiset huastaavat alavariinsa siästöpiätöksijjään ruuvvan suhtteen. Miten tuassiisa jäe yl´miärästä rahhoo monta senttijä, kun ostivatten marketista halapoo yl´vuotista ulukomuan lihhoo ja ruokkivatten sillä ihteensä kuukaoven päevät lisseemällä vuan sylykee joukkoon.
Köyhee väkkee ei suata tietenkkää persaakisuuvvestaan syyttee, vuan vikkoo on etittävä piäommiin kassaantumisesta ykssii kässii. Sissuunnuttaan siitä, ettei köyhällä ilimeisesti oo oekeutta ennee syyvväkkään muuta kun ommoo räkkeesä.
Muistuu äkkiselttää mielee ykssii ämmä vuosiin takkoo, joka töksäötti mulle, työttömälle akallen, jotta kasvissopathan on sulle aivan ihania. Tämmöselle muijallekko, joka näkköö märkijä unija kepapista lohkopotuilla ja herree kansaenvälisenä immeisenä uamusella kuola poskella?
Alakaa ärsyttöö ihan toin perrään tätähii epäkohtoo pohtiissa, joten nyt kyllä syyvvä lättyytettään viimesen piälle eekä senttilöessä siästellä, minkä tok sitten vyötärössäännii huomoo. Mualiman kohtalokkii suap jiähä joksii aekoo ommiin hotteisiisa. Nyt ee kittuuteta vuan tehhään kepappipitsa, jossa piisoo lihhoo ja kokkoo. Ja jonka maku pyssyy suussa tuntitolokulla. Jos ei muuten, niin ihan vuan porvareije etusmiesten ja -naesten kiusaks.
Valamistusrosessi:
Tevot ne ratkassoo joukkotoeminnassa ja ruuvvanlaetossa, joten alotettaan viäntämällä pitsapohja. Ohan nuita piättäjiin armojaahoja kuapit viärällään ja tääsjaahojakkii löyttyy (välliin omasta piästäe). Puol litroo hualeeta vettä vuan kuluhoon, hiivoo yllykkeeks sekkaan ja sitten niitä jaahoja mavun mukkaan. Puijjaan nyrkkiä sillen taekinallen, nii että se jiäp siitä eto mesomisesta vähän veteläks ja hujjaatettaan öljyä laeneille, jotta suahaan näpit siitä viimennii irti.
Sillä aekoo kun taekina kokkoo voemijaan luokkataestelluun, valamistettaan vallankummouksellisen punanen piällyssoossi. (Tätä on pitänä suunnitella jo jonnii aekoo jotta on keritty sulattoo nukkuviin puoluveen valamistamat pakastekepappilastut ja kiännyttöö ne mukkaan tähän rojektiin.) Tirisytettään rasvassa paprikoo, koska varsin hyvin tiijetään, että vihanneksijae immeinen tarvihtoo ja liittolaesija er´puolilta kasvi- ja elläenkuntoo. Siliputaan sekkaan kot´maesta itkettävvöö (punikki)sipulija, lisättään kepappilastut ja törräötettään pannulle vielä täösin kypsee työvoematavaroo elikkä tomattia purkista.
Soossin maostamisessa ei pijä hätiköejä. Tarkastettaan riittisesti läh´ympäristö ja havvaetaan valakosipulinkynsiä punaviinissä. Otetaan seihtemen kynttä ja nähhään, että jäe vuan par kynttä ennee purkin pohjalle. Eiku vuan kaekki soossiin pilikottuna mukkaan, sinne mahttuu soppeutumatonnii aenes. Eessunkkaa tässä nyt olla yksityistallouven siästöleikkuuta hommoomassa vuan kehittämässä resettiä rahaukkoloijen piänmänöks.
Löyvetään yhestä purkista tsilisoossin jämät: sekkaan vuan vaekka kirvelöö. Olliivittii piätellään kelevolliseks ruaka-aenneeks tässä joukko-opissa, joten kuavetaan mukkaan niitäe.
Tässä vaeheessa pohitaan, pittäeskö laettoo jottaen pehmentävvööki, joten lirutellaan pannuun punaviin´etikkoo sen jäläkeen, kun on tuumattu, ettei hölövätä pullonpohjapunkkua tähän tarkotukssee. Sen sijjaan juuvvaan se viin poes kuleksimasta ja het tuntuu höyry piässä vähän asettuvan, vaekka samalla huomioijjaannii, ettei alakoelu aata vuan lissee melekosesti kaekkinaesta vaevoo. (Tämän taatta toevotaan, ettei kuka tahhaan ruppee tätä pitsoo värkkeemään, ja kehotettaan kanssakulukijoeta harrastammaa enemp ulukoelua, koska pitsan naattiminen vuatii kovvoo kuntopohjoo.)
Sitten onnii jo aeka mättee taekina pellille paperin piälle ja taputella märillä käsillä littanaks: uunissa se sitten tiijostaa oman asemansa ja nousoo. Hualeeta vettä vuan raanasta lissee, jos meinoo kässiin kovasti tarttuva. Tään eto lätreemisen jäläkeen kuavetaan soossi siihen piälle. Vähäks aekoo unohuttaan tuumaelemmaan, pitäskö siästee osa soossista seoraavan päevän ruuvvaks ja sitten tok muistetaannii, ettei tässä nyt siästellä mittään eekä kettään. Päen vaston.
Havvaetaan vielä, että jiäkuapissa on melekonen pökäle ärmäkkätä – ja pirun kallista – ihtesä hyvinnii tiijostavvoo vuohejjuustoo. Sekkaan vuan sekkii. Joolu on männynnä ja piäsijäeseen piisoo aekoo. Tässä soossissa tarvitaan ihan jokkaesta aenesossoo, ja niillä on kaekilla paekkasa kokonaisuuvessa.
Pannaan koko kommeus uuniin kahteen ja puoleen sattaan kärventymmää. Parkymmentä minuttia mahtanoo männä, niin jo alakaa keittee jokkaesela!
Vaekutusten arvijoenti ja johtopiätökset:
Otetaan pitsa uunista ja keskityttään ensinnä ihan vuan hajjuun jonnii aekoo. Sen verran se iespäen mänijööki pyssäöttää.
Koska kettään porvarin tapastakkaan ei oo paekan piällä, piätetään, että rapulassa sohvalla makkoova työläesukko suap nyt toemija testoojana. Otetaan pala pitsoo, männään sohvan vierree syömmää ja hönkäellään syvvään. Älähyä on. Viijjessä minutissa ukko lähtöö er huoneeseen makkoomaan.
Otaksuttaan, että suahaan hyvinnii naattia pitsoo jonnii aekoo omassa raahassa. Havvaetaan, että samalla suatiin kerrannii erinomanen syy turjottoo mökissä koko ilta ja vältettiin yks turha kokkoussii. Ei siästetty kuitenkkaa yhtään mittään, ei etenkkää aekoo eikä vaevoo. Ja rahhookin pantiin haesemaan parraan kyvyn mukkaan.
Arvioejaan, että pitsa suattas tehä porvareije puhemiehet tilapäesesti vuarattomiksi, koska itekin pit männä syönnin piälle muate joksii aekoo. Mutta siinä muatessa nähhään resettissä luppoovampiakkii muutoksen näköaloja.
Mieleen niät juohtuu, että jos kaekki työläeset naattis yhtä aekoo tätä pitsoo ja mänis sitten etuskuntatalon evustalle hönkimmään, niin kyllä siinä yhteiskunnan muutosrosessi väkisinnii noppeutus. Resetti suattas niin ikkään mullistoo kemiallisten asseitten kehityksen ja johtoo tällä teknolokian saralla ihan uussiin raahanomassii ja luonnonmukassiin innovaattioehin.
Piävytään siihen johtopiätökseen, että köyhälistön pittää suaha naattia ökypitsoo aennaa kerran kuussa, jotta immeiset pyssyy linjoessaa kaeken kurjuuven keskellä. Pitsa pittää ehottomasti sisällyttöö puoluveen perusturvavuatimukseen. Yheksällä saalla eurolla kuussa suattanoo syyvä mahasa tääteen joka päevä mitä tahhaan – lihhoo, kalloo tae kasviksija - mutta se ei korvoo päenhönkimistä elliitin löyhkeeville piätöksille. Siännöllinen liikekannallaolo lissee myös kansanterveöttä, kun ei kerkijä liikoja aekoja mökissä makkoomaan ja ryyppeemään. Sen sijjaan voep yhessä muijen kansa vaekuttoo ommaannii elämääsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti